Sydäntäni raastaa nähdä vaisu hymysi

Se ei ulotu silmiin asti eikä valaise kasvojasi

Hymyn takana häilyy tuska

Kuin musta lakana peittäisi valon

Jos oikein tarkkaan katsoo, voi valon nähdä kankaan läpi

Lämmön voi aistia häilyvänä

Mutta mustuus on vahva

 

Taistelet hukkumista vastaan joka hetki

Ettei kangas sinua tukehduttaisi

Ettet jäisi mustuuteen iäksi

Näen sinun tahtosi pelastua

Näen kaiken sen mitä oli ennen

Kuka sinä olit ja olet edelleen

 

Silmäsi eivät valehtele, vaikka musta verhoutuu sielläkin

Vaikka sinun olisi vaikea sanoa

Silmäsi kertovat totuuden

Ne kertovat uskosta

Ne kertovat toivosta

Ne kertovat rakkaudesta

 

Silmäsi vettyvät

Taistelet

Haluat päästä pois verhon takaa mutta et tiedä miten

Minäkään en tiedä

Mutta autan sinua parhaani mukaan

Olen tukipilarisi, johon saat nojata

Olen nenäliina, johon saat vuodattaa tuskasi

Olen komediateatteri silloin, kun kaipaat piristystä

Olen kipinä, joka toiveikkuudessaan kytee odottaen leimahtamisen hetkeä

 

Jos mikään näistä ei riittäisi

On minulla silloinkin annettavana yksi asia

Rakkaus

Vaikka kaikki muu minusta olisi ehtynyt

Vaikka jäljellä olisi vain kuori

Rakkaus sinuun säilyy

Ja suurin niistä on rakkaus