Pilvet muuttavat muotoaan

kuvittaen auringonlaskussa värjäytyneen taivaan. 

Merihevosia, karhuja, antiikin gladiaattoreita.

Kaupungin siluetti alapuolella

meri sen edessä antaen auringon ripotella

säteitään aaltojen harjalle.

Ne kimmeltävät

Kuinka kauan luontokin on ollut?

Aikojen alusta

Ja yhä edelleen, päivä toisensa jälkeen, se on

Hoivannut dinosaurukset, kantanut mukanaan ihmiset

Sallinut katastrofien tapahtua

Antanut ruuan ja elämän miljoonille ja miljoonille, parantanut ja hoitanut haavoittuvaa

Sulkenut sisäänsä ne, joiden on ollut aika palata maaksi

Ja minä, joka tänä päivänä tätä kaikkea ihmettelen

Saan kokea vain silmänräpäyksen tästä ihmeellisestä kaikkeudesta